Opetusmenetelmiä

Simulointi

Simuloinnin periaatteet

Simulointi tai simulaatio on todellisuuden jäljittelyä. Ihminen simuloi todellisuutta omassa mielikuvitusmaailmassaan. Merkittävä ja kasvava simuloinnin ala on tietokonesimulointi. Tietokonesimuloinnissa tietokoneen sisään rakennetaan keinotekoinen todellisuus, joka yrittää jäljitellä oikeaa todellisuutta niin hyvin kuin pystyy.

Simulointia todellisuuden jäljittelynä on muun muassa pelaaminen, mielikuvitus ja todellisuutta simuloivien fysikaalisten tai muiden mallien laskeminen (auringonpimennykset). Ihmisillä ja nisäkkäillä merkittävää todellisuuden jäljittelyä on leikki.

Simulointi on usein halvempaa kuin todellisuus (lentosimulaattorikoulutus), turvallisempaa kuin oikeat tilanteet (ydinvoimalasimulaattori, sotaleikki, sotapeli) ja usein ainoa keino saada tietoa (ilmakehäsimulaattori kasvihuoneilmiöön).

Simulointi oppimisessa ja opetuksessa

Simulaatio on oppimisen näkökulmasta todellisuutta jäljittelevä oppimisympäristö, jossa simuloidut tapahtumat tapahtuvat ennalta määritellyllä tavalla. Simulaation avulla toteutetussa opiskelussa painottuvat konkreettiset tapahtumat; käsitteet ja teoria ovat toiminnan tukena. Simulaatio mahdollistaa havainnollisuuden ja luo kokemuksellisuutta.

Simulaation tulee mm.:
- soveltaa menetelmiä, jotka aktivoivat oppijaa toimimaan
- tukea toiminnoiltaan ongelmakeskeistä opetusta
- soveltua eri käyttötapauksiin
- soveltua yhdessä oppimiseen
- jäljitellä realistista toimintamallia
- olla yleistettävissä
- aktivoida tiedonhankintaan
- antaa opiskelijalle välitöntä tai viivästettyä palautetta
- kerätä tietoa oppijan toiminnasta (=loki) ja
- soveltua tenttikäyttöön.

Simulointi sopii erityisen hyvin vaarallisten, kalliiden tai hitaiden prosessien havainnollistamiseen ja työvaiheiden oppimiseen. Simulaatiolla ei voi täysin korvata oikean työvaiheen tekemisen oppimista, jos tavoitteena on oikeasti oppia tekemään. Simulaattorilla voidaan harjoitella ja demonstroida mm. virhetilanteita turvallisesti. Vaarana kuitenkin on, että oppijalle jää väärä mielikuva virhetilanteiden ”turvallisuudesta”.

Simulaatio-opetusohjelmat kehittävät opiskelijan luovuutta, loogista ajattelua, itsenäistä päätöksentekokykyä ja ryhmätyötaitoja. Lisäksi opiskelijan on mahdollista saada välittömästi palautetta oppimastaan, jolloin opiskelijan oman oppimisen arviointi kehittyy. Ammatillisessa koulutuksessa on oppisisältöjen suunnittelussa mahdollista entistä paremmin ottaa huomioon työelämän tarpeet.

Itse käyttäisin simulaatiota

koodaamisen opettamiseen. Aiheena olisi todennäköisesti fysiikka tai kemia, jolloin koodaamisesta tulisi monipuolista, mielenkiintoista ja hieman haastavaa.
Kyseisten aiheiden simulaatioiden koodaamisessa joutuisi käyttämään monia tärkeitä tekniikoita ja osa-alueita.